Markkinahinnoillaarvottaminen

Markkinahinnoilla arvottaminen, Suomessa usein kutsuttu käypään arvoon perustuvaksi arvostukseksi, tarkoittaa omaisuuserien ja velkojen arvon määrittämistä niiden markkinahinnan perusteella. Arvo vastaa hinnan, jolla omaisuuserä voitaisiin myydä tai velka siirtää markkinoiden ehdoilla mittauspäivänä markkinaosapuolten välillä järjestäytyneessä kaupankäynnissä. Käytännössä markkinahinnoilla arvottaminen pyrkii tarjoamaan ajantasaisen, relevantin ja luotettavan arvon, joka voi poiketa kustannusarvosta tai historiallisesta arvosta.

Käytännön sovellukset ja standardit

Markkinahinnoilla arvottaminen on keskeinen osa kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja, kuten IFRS 13 Fair Value Measurement, sekä eräiden kansallisten standardien sovellutuksista. Sen tarkoituksena on tuottaa johdonmukainen ja vertailukelpoinen kuva omaisuuserien ja velkojen arvosta. Arvostus sisältää käytännöt ja menetelmät, joita voivat olla markkinakartoitukset, tuloihin ja kustannuksiin perustuvat lähestymistavat sekä kustannuslähestymistavat. IFRS 13 korostaa käytettävien syötteiden luotettavuutta ja markkinaolosuhteiden heijastamista.

Käyttökohteet

Markkinahinnoilla arvottamista sovelletaan muun muassa rahoitusinstrumenttien (esim. arvopaperit, velkainstrumentit), sijoituskiinteistöjen, taloudellisten instrumenttien ja joissain tapauksissa biologisten varojen arvottamisessa. Hierarkisesti arvo voidaan luokitella Level 1 (aktiivisten markkinoiden identtisten tuotteen hinnat), Level 2 (obsorvoitavat but ei-identtiset syötteet) tai Level 3 (epäobservatiiviset, arvioon perustuvat syötteet).

Haasteet ja rajoitteet

Markkinahinnoilla arvottaminen voi olla volatiilia, erityisesti markkinoiden likviditeetin puuttuessa tai poikkeuksellisten tapahtumien aikana. Arvostuksessa tarvitaan suuret määrät vakuuttavia markkinatietoja sekä harkittuja arvioita ja mittausjärjestelyjä, mikä lisää epävarmuutta erityisesti Level 3 -arvostuksissa.