Manipuloiminen

Manipuloiminen tarkoittaa toisten ihmisten käyttäytymisen, asenteiden tai päätösten vaikuttamista epäsuorasti ja usein salaa. Siinä painopiste on vastaanottajan autonomian kaventamisessa ja tahdonalaisen päätöksenteon ohjaamisessa ilman avointa suostumusta. Manipuloiminen voi esiintyä sekä yksilötasolla että laajemmissa instituutioissa: arjessa ihmissuhteissa, työelämässä, markkinoinnissa, politiikassa ja mediaympäristössä.

Menetelmät voivat vaihdella, mutta niissä korostuvat tunteisiin vetoaminen, sosiaalinen paine, vastapalveluksen tarjoaminen, auktoriteetin väärinkäyttö, pelon tai syyllisyyden hyödyntäminen sekä manipuloitujen tietojen kontekstin kaunistaminen tai vääristely. Myös kaasuvalaistus (tiedon epäjohdonmukaisuuden piilottaminen) ja disinformaatio voidaan käyttää. Yleistä on, että viestit räätälöidään vastaanottajan tunteisiin ja uskomuksiin.

Manipuloiminen vaikuttaa erityisesti luottamukseen ja autonomiaan. Lyhyellä aikavälillä se voi tuottaa toivottuja toimintatuloksia, mutta pitkällä aikavälillä se heikentää luottamusta, lisää epäluottamusta ja konfliktien riskiä sekä haittaa päätöksentekoa. Eettisesti tarkasteltuna manipulointi herättää kysymyksiä suostumuksesta, läpinävyydestä ja vapaasta valinnasta.

Torjunta ja huomioitavia keinoja ovat kriittinen ajattelu, tiedonlähteiden tarkistus, läpinävyys ja suostumuksen korostaminen. Organisaatioissa voidaan käyttää eettisiä ohjeita, selkeitä viestintäperiaatteita ja valvontaa. Lainsäädäntö ja alan standardit voivat rajoittaa manipulatiivisia käytäntöjä erityisesti markkinoinnissa, politiikassa ja datankäytössä.