Magneettimalmit

Magneettimalmit viittaavat luonnossa esiintyviin mineraaleihin, jotka sisältävät rautaa ja joilla on merkittäviä magneettisia ominaisuuksia. Nämä malmit ovat tärkeitä raudanlähteitä teollisuudelle. Merkittävimpiä magneettimalmeja ovat magnetiitti, jolla on kaava Fe3O4, ja sen magneettisempi muoto, jota kutsutaan myös magnetiitiksi. Magnetiitti on tummanharmaa tai musta mineraali ja se on yksi yleisimmistä rautamalmeista. Sitä esiintyy usein magneettisina kimpaleina ja se on voimakkaasti magneettinen.

Toinen tärkeä magneettimalmi on hematiitti, jonka kemiallinen kaava on Fe2O3. Vaikka hematiitti ei ole yhtä magneettista kuin magnetiitti, se on yleisempää ja on merkittävä raudanlähde. Magneettisia ominaisuuksia omaavia mineraaleja voi esiintyä monenlaisissa geologisissa ympäristöissä, mukaan lukien magneettiset kivilajit ja sedimenttikivilajit. Näitä malmeja louhitaan ja jalostetaan metallurgisissa prosesseissa raudan ja teräksen tuottamiseksi.

Magneettisten ominaisuuksien vuoksi magneettimalmien erottaminen muista mineraaleista on usein helpompaa magneettisilla erotusmenetelmillä, mikä tehostaa niiden hyödyntämistä. Magneettimalmeilla on myös historiallista merkitystä, sillä niitä on käytetty kompassineuloina jo vuosisatojen ajan niiden luonnollisen magneettisuuden ansiosta. Niiden merkitys modernissa teollisuudessa on kuitenkin edelleen ensisijaisesti raudan ja teräksen tuotannossa.