Maankäyttöjä

Maankäyttöjä tarkoittaa eri toimintojen sijoittelua maan pinnalle. Se koskee, miten asuinalueet, yritys- ja tuotantotilat, viljelysmaa, metsät, liikenneinfrastruktuuri sekä virkistys- ja suojelualueet sijoittuvat toisiinsa ja muodostavat toimivan kokonaisuuden. Maankäyttöjä tarkastellaan sekä paikallisesti että alueellisesti, ja sen tavoitteena on kestävä, tasapainoinen kehitys sekä elinvoimainen ympäristö.

Maankäyttöä ohjaavat lainsäädäntö ja suunnitteluprosessit. Tyypillisiä keinoja ovat yleiskaavat ja asemakaavat, joilla määritellään alueen käyttötarkoitukset, rakentamisen periaatteet sekä tonttien ja alueiden rajat. Alueellisten erityispiirteiden huomioimiseksi voidaan käyttää maakuntakaavaa tai muuta alueellista suunnittelua. Prosessiin sisältyy usein osallistumista sekä ympäristö- ja vaikutusarviointeja, jotta päätöksillä olisi oikeudenmukaiset ja kestävät seuraukset.

Käytännön vaikutukset näkyvät arjessa: maankäytön ratkaisut vaikuttavat asumisen hintaan ja laatuun, työpaikkoihin, liikkumisen sujuvuuteen sekä kaupunkirakenteen tiivistymiseen tai laajenemiseen. Ne vaikuttavat myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöjen tilaan. Maankäyttö on dynaaminen ja jatkuvasti kehittyvä osa julkista hallintoa ja yhteiskunnallista suunnittelua.