Maakerrokseen

Maakerrokseen on geotekninen termi, joka kuvaa suunnitelmallista maakerrosten kerrostamista rakennus- ja maankäyttöprojekteissa. Siinä tontille tai asemakaavaalueelle sijoitetaan peräkkäisiä kerroksia, ja kukin kerros tiivistetään tarkoitukseen sopivaksi, jotta saavutetaan halutut rakenteelliset ja hydrologiset ominaisuudet. Maakerrokseen käytetään muun muassa kantavuuden parantamiseen, paineiden hallintaan penkereillä ja teillä sekä vedenpoiston ja routimisen hallintaan. Sitä sovelletaan tie-, rata-, rakennus- ja penkereprojekteissa sekä maanalaisten tilojen perustusratkaisuissa ja maanrakennuksessa. Ympäristöasioissa maakerrokseen voi sisällyttää eristäviä ja suojakerroksia sekä geosynteettejä.

Materiaalit ja suunnittelu: Kerroksille valitaan materiaali projektin vaatimusten mukaan (hiekka, soramurske sekä savea sisältävät seokset). Kerrosten paksuudet ovat tyypillisesti muutamasta kymmenestä senttimetristä noin puoleen metriin riippuen maaperästä ja käytettävästä tiivistyslaitteistosta. Jokainen kerros kostutetaan tai kuivataan tiivistystä varten, ja tiiviyden tavoitteena on saavuttaa määritelty tiiviys tai suhteellinen tiiviys.

Rakentaminen ja laadunvarmistus: Kerrokset asetetaan vuorotellen ja tiivistetään vaaditulla energialla. Laadunvalvonta koostuu in situ -tiivisyystesteistä sekä kerrosten paksuuden ja tiiviyden tarkastuksista.

Rajoitukset: Epätasainen tiivistyminen, kosteuden hallinnan epäonnistuminen, routimisriski sekä vedenpoiston puutteet voivat johtaa asentamisen jälkeisiin ongelmiin. Sää- ja ympäristötekijät sekä säädökset vaikuttavat käytäntöihin.

Katso myös: geotekniikka; maarakentaminen; maa- ja kallioperä.