MRIpohjaiset

MRIpohjaiset viittaavat menetelmiin ja analyyseihin, jotka perustuvat magneettiresonanssikuvausdataan. Termi korostaa, että MRI on sekä kuvasin teknologian tuottama tieto että analyysien perusta. Näitä käytetään sekä kliinisessä diagnostiikassa että tieteellisessä tutkimuksessa.

Keskeisiä osa-alueita ovat rakenteellinen MRI (sMRI), toiminnallinen MRI (fMRI), diffuusi MRI (dMRI) sekä kvantitatiivinen MRI (qMRI). Sillä tuotetaan kudosten anatomiaa koskevaa tietoa, fMRI mittaa verenvirtauksen muutoksia ja sitä kautta päätellään aivojen toiminnallisia verkostoja, dMRI kartoittaa valkean aineen johtoratoja, ja qMRI antaa standardoituja parametreja kudoksen fysiikasta.

MRIpohjaiset menetelmät tukevat erilaisia tavoitteita: kliinistä diagnostiikkaa, kirurgista suunnittelua sekä sairauksien seuranta. Ne mahdollistavat esimerkiksi aivojen ja muiden pehmeiden kudosten tarkemman arvioinnin, sekä tutkimusasetuksissa aivoverkkojen ja kognitiivisten prosessien kartoituksen.

Edut ovat ei-ionisoiva kuvantaminen ja korkea pehmeän kudoksen kontrasti, mikä vähentää säteilyn tarvetta ja mahdollistaa monipuoliset analysys- ja visualisointimahdollisuudet. Rajoitteita ovat korkeat kustannukset, pitkiä tutkimusjaksoja, herkkyys liikkeelle sekä artefaktit; lisäksi standardointi ja vertailevuus vaativat yhteisiä protokollia.

Analyysiprosessi sisältää esikäsittelyn, kuvien rekonstruktion sekä tilastollisen ja/tai koneoppimiseen perustuvan tulkinnan. Tiedonjakaminen ja avoimet datat tukevat toistettavuutta ja yhteistyötä alalla. Tulevaisuudessa MRIpohjaiset menetelmät kehittyvät nopeampien kuvauksen, paremman standardoinnin ja monimodaalisen datan integroinnin suuntaan, sekä tekoälypohjaisten analyysien laajentamiseen.