Lämpöliitosmenetelmiä

Lämpöliitosmenetelmiä ovat joukko yhdistämistekniikoita, joissa lämpöä käytetään materiaalien saamiseksi yhteen. Näitä menetelmiä hyödynnetään laajalti teollisuudessa ja valmistuksessa, ja ne soveltuvat erityisesti metallien, muovien ja keramiikan liittämiseen. Yleisimpiä lämpöliitosmenetelmiä ovat hitsaus, juotto ja kiinnijuottaminen.

Hitsauksessa materiaalien reunat sulatetaan ja yhdistetään samalla tai eri sulamispisteen omaavalla lisäaineella. Hitsausmenetelmiä on useita, kuten valokaarihitsaus, kaasuhitsaus ja pistekohdehitsaus, ja ne valitaan liitettävien materiaalien ja vaadittavan lujuuden perusteella. Juotossa liitettävien kappaleiden pinnat kuumennetaan tiettyyn lämpötilaan, minkä jälkeen sula juotosmetalli virtaa kapillaarivoiman avulla liitoskohtaan ja jähmettyessään muodostaa vahvan liitoksen. Juottaminen soveltuu erityisesti elektroniikkaan ja putkistojen liittämiseen. Kiinnijuottaminen, joka tunnetaan myös nimellä kovajuotos, käyttää korkeampaa lämpötilaa kuin perinteinen juottaminen ja soveltuu vaativampiin sovelluksiin, joissa vaaditaan suurempaa lujuutta.

Näiden lisäksi on olemassa myös muita lämpöliitosmenetelmiä, kuten induktioliitos, jossa sähkömagneettista induktiota käytetään lämmön tuottamiseen, ja laserliitos, joka hyödyntää laserin kohdistettua säteilyä tarkkoihin ja nopeisiin liitoksiin. Lämpöliitosmenetelmien valintaan vaikuttavat käsiteltävien materiaalien ominaisuudet, liitoksen vaatimukset, kuten lujuus ja tiiviys, sekä taloudelliset tekijät.