Lämpöaaltoja

Lämpöaaltoja ovat pitkittyneet ajanjaksot, jolloin ilman lämpötila on poikkeuksellisen korkea suhteessa kyseisen alueen tavanomaiseen ilmastoon. Kesto ja voimakkuus vaihtelevat, ja määritelmä voi perustua useiden peräkkäisten päivien maksimi- tai keskilämpötilaan sekä kynnysarvoihin, jotka voivat olla absoluuttisia tai suhteellisia (esim. ylä 90. prosenttipisteen lämpötilasta). Eri alueilla käytetyt kynnysarvot poikkeavat toisistaan.

Lämpöaaltoja syntyy usein pysyvän korkeapaineen sekä kuivan, lämpimän ilmamassan vaikutuksesta, jolloin kylmän ilman vaihtuminen estyy ja lämpö kertyy. Ilmastonmuutos lisää äärimmäisten lämpötilojen todennäköisyyttä sekä jaksojen pituutta ja voimakkuutta.

Vaikutukset voivat olla merkittäviä: terveydelle kohdistuu riskejä, kuten nestehukka, lämpöhalvaus sekä univaikeudet; erityisesti vanhukset, lapset ja kroonisesti sairaat ovat haavoittuvia. Myös työkyky, energiankulutus, vesivarat ja maatalous voivat kärsiä, ja kaupunkiympäristöt voivat kärsiä lämpösaarekkeiden vuoksi.

Ennusteet ja varoitukset: Kansalliset sää- ja meteorologiset viranomaiset voivat antaa lämpövaroituksia ja -hälytyksiä sekä suosituksia varautumisesta, kuten jäähdytyskeinoista, nesteytyksestä ja liikkumisen ajoittamisesta.

Sopeutuminen: Kaupunki- ja rakennusstrategioissa keskitytään viheralueisiin, varjoisiin tiloihin, lämpöeristykseen sekä tiedottamiseen ja julkisiin toimiin, jotka helpottavat lämpötilan hallintaa ja turvallisuutta.

---