Lämmöneristeen

Lämmöneristeen tarkoitus on rajoittaa lämmön siirtymistä rakennuksen sisästä ulos ja päinvastoin. Hyvin valittu ja oikeaoppisesti asennettu eriste parantaa energiatehokkuutta, vähentää lämmitys- tai jäähdytyskustannuksia sekä lisää tilojen käyttömukavuutta.

Yleisimmät lämmöneristemateriaalit ovat kivivilla ja lasivilla (mineraalivillat), eristyslevyt ja -rullat kuten laajennettu polystyreeni EPS sekä ekstrudoitu polystyreeni XPS, sekä polyuretaani- ja puukuitueristeet. Myös selluloosa- sekä luonnonkuitueristeet ovat vaihtoehtoja. Materiaalit eroavat lämmöneristyskyvyssään, kosteudenkestvyydessään, palon- ja ympäristöominaisuuksissaan.

Lämmöneristeen suorituskyky mitataan usein lämmöneristyksen ominaisuuksilla kuten lämmönjohtuvuudella λ (lambda) W/mK sekä kokonaisrakenteen U-arvolla. Pienemmät λ- ja U-arvot merkitsevät parempaa eristystä. Lisäksi huomioidaan kosteuden siirtokyky, ilmanläpäisevyys sekä paloturvallisuus.

Asennuksessa eristelevyt tai -nauhat asetetaan tiiviisti rakennetta vasten. Eristystä käytetään muun muassa ulkoseinissä, yläpohjissa, lattioissa sekä putkistojen ja ilmanvaihtojärjestelmien ympärillä. Tiiveys ja oikea asennustapa ovat keskeisiä: usein tarvitaan höyrynsulkua sekä veden- ja kosteudenhallintaa.

Ympäristö- ja terveysnäkökohdat riippuvat materiaalista. Mineral wool on palamaton ja kierrätettävä, kun taas EPS/XPS voi olla palavaa ilman lisäaineita. Tuotteet ovat yleensä CE-merkittyjä ja suunniteltuja täyttämään eurooppalaiset standardit; kierrätys ja loppukäytön jätehuolto on huomioitava.

Suomessa lämmöneristeisiin sovelletaan rakennusmääräyksiä sekä eurooppalaisia standardeja. Tuotteille annetaan CE-merkintä, ja ne täyttävät rakennustuotteiden standardoinnin vaatimukset (esim. EN-standardit kuten EN 13163, EN 13172). Rakenteiden suunnittelussa otetaan huomioon energiavaatimukset sekä kosteudenhallinta.