Lähikuolemantilanteet

Lähikuolemantilanteet, tunnetaan myös nimellä lähellä kuolemaa -kokemukset (Near-Death Experiences, NDEs), ovat syvällisiä subjektiivisia kokemuksia, joita jotkut ihmiset raportoivat olevansa lähellä kuolemaa tai selviytyessään erittäin vakavasta sairaudesta tai vammasta. Nämä kokemukset ovat monimuotoisia ja voivat sisältää erilaisia elementtejä.

Yleisiä piirteitä lähikuolemantilanteissa ovat esimerkiksi tunne kehosta irtautumisesta, jossa henkilö kokee tarkkailevansa omaa kehoaan ulkopuolelta. Monet raportoivat kokevansa kulkevansa tunnelin läpi kohti kirkasta valoa. Toinen yleinen elementti on kohtaaminen rakkaiden tai henkisten olentojen kanssa, jotka voivat olla jo kuolleita. Usein koetaan myös elämänkaaren katsaus, jossa henkilö kokee oman elämänsä tapahtumat nopeana sarjana. Erityisen voimakkaita tunteita, kuten rauhaa, rakkautta ja ehdotonta hyväksyntää, kuvataan usein näiden kokemusten yhteydessä. Kivun tunteen puuttuminen on myös tyypillistä.

Lähikuolemantilanteiden tieteellinen selitys on haastavaa, ja niille on esitetty useita teorioita. Fysiologisia selityksiä ovat esimerkiksi aivojen hapenpuute, endorfiinien tai muiden neurokemikaalien vapautuminen stressitilanteessa tai aivojen toiminnan muutokset kuoleman rajamailla. Psykologiset selitykset puolestaan viittaavat siihen, että kokemukset voivat olla seurausta psyyken mekanismeista, jotka pyrkivät selviytymään traumaattisesta tilanteesta tai odotuksista ja kulttuurisista vaikutteista. Lähikuolemantilanteiden merkitystä ihmisten elämänasenteisiin ja henkisyyteen tutkitaan edelleen.