Lähdevertailuja

Lähdevertailuja kuvaa tutkimuksellinen käytäntö, jossa useita lähteitä verrataan keskenään. Tavoitteena on arvioida väitteiden luotettavuutta, paljastaa eroavaisuuksia ja ajoittaa tapahtumia sekä rakentaa tosiasioiden kokonaiskuvaa. Lähdevertailussa voidaan tarkastella sekä primääri- että sekundaarilähteitä, muistitietoja, virallisia asiakirjoja sekä tilastotietoja. Termi muodostuu sanoista lähde ja vertailla.

Tavoite on auttaa ymmärtämään, mitkä tiedot ovat johdonmukaisia, missä kohdin ne poikkeavat, ja miksi kyseinen poikkeama on mahdollinen. Tämä lähestymistapa tukee kriittistä tulkintaa ja tekee näkyväksi lähteiden konteksti, motiivit sekä mahdolliset vinoumat.

Tutkimuksessa ja analyysissä kerätään laajasti relevantteja lähteitä, pyritään hankkimaan vähintään kaksi riippumatonta lähdettä, johdotetaan tapahtumat aikajärjestykseen sekä erotellaan tosiasiat, tulkinnat ja näyttö. Yhteisiin piirteisiin kiinnitetään huomiota, poikkeavat kohdat kirjataan ja niiden syitä pohditaan.

Sovellukset ilmenevät historiantutkimuksessa, journalistisessa työssä, oikeus- ja lähdeanalyysissä sekä digitaalisen humanismin projekteissa, joissa lähteiden perusta ja konteksti ovat olennaisia.

Rajoitteet huomioivat sen, että saatavilla olevat lähteet voivat olla vinoutuneita tai puutteellisia; vertailu vaatii kriittisyyttä ja reflektiivistä menetelmää; kaikki ristiriidat eivät todista väärää tietoa, vaan voivat kuvastaa monimutkaisuutta tai erilaista kontekstia.

Lopulta lähdevertailut muodostavat osan lähdekritiikkiä ja triangulaatiota, ja ne voivat parantaa tutkimuksen luotettavuutta, kun ne suoritetaan läpinäkyvästi.

---