Luottosopimukset

Luottosopimukset ovat kaupallisia sopimuksia, joissa luotonantaja sitoutuu myöntämään asiakkaalle tietyt luottoedellytykset. Yleisimmin kyse on lainasta tai luottolinjasta, jonka ehdoissa määritellään käytettävissä oleva luotto, korko ja takaisinmaksu. Luottosopimukset voivat koskea sekä kuluttajiin että yrityksiin, ja ne voivat olla yksittäisiä tai osana laajempia rahoitusjärjestelyjä.

Keskeiset ehdot kattavat lainan määrän ja valuutan, korkotyypin (kiinteä tai viitekorkoon sidottu), takaisinmaksu- ja maksuaikataulut sekä mahdolliset lisäkustannukset. Sopimuksessa määritellään vakuudet ja luoton mahdolliset rajoitukset sekä menettelyt vakuuksien realisoinnille. Lisäksi voidaan sopia käyttötarkoituksista, muutoksista ja ehtojen rikkomisesta seuraamuksista.

Osapuolet ovat tyypillisesti luotonantaja ja lainanottaja, usein myös takaaja tai vakuusantaja. Sopimuksessa sovitaan siirrettävyydestä, muutosmenettelyistä ja irtisanomisesta sekä luottoriskien hallintaan liittyvistä toimenpiteistä, kuten luottotietojen tarkistuksista ja vakuuksien hallinnoinnista.

Suomessa luottoa säätelee yleinen sopimusoikeus sekä erikseen kuluttajaluottoja koskevat säännökset. EU-lainsäädäntö sekä finanssivalvonnan ohjeet vaikuttavat erityisesti yritysluottoihin ja luottorahoitusjärjestelyihin.

Riippumaton ja täsmällinen luottosopimus tukee riskien hallintaa ja oikeudellista selkeyttä. Ennen allekirjoitusta annetaan usein due diligence -arviointi ja luottoriskien kartoitus, jolloin ehtojen vaikutukset ovat selkeästi osoitettavissa.