Lisätarkastukset

Lisätarkastukset tarkoittavat jälkikäteen tehtäviä tarkastuksia, jotka täydentävät aiempaa tarkastusta tai auditointia. Niiden tavoitteena on varmistaa lain, säädösten, alan standardien tai sopimusvaatimusten noudattaminen sekä selvittää mahdolliset epätarkkuudet tai puutteet. Lisätarkastukset voivat kohdentua yritysten, julkisyhteisöjen tai yksittäisten toimijoiden toimintaan.

Tarkastukset voivat olla sekä määräaikaisia että epäilyihin perustuvia, ja ne voivat tulla tilannekohtaisesti suunnitellun riskinarvioinnin, aiemmin havaitun epäilin tai asiakkaan valituksen sekä valvontaviranomaisen päätöksen seuraavana toimenpiteenä. Usein lisätarkastukset toteutetaan sen jälkeen, kun alkuperäinen tarkastus on tuottanut havaintoja.

Menettely voi sisältää dokumenttien tarkastamisen, haastattelut, paikan päällä tehtävät tarkastukset, testauksia tai näytteenottoa sekä käytännön todentamista korjaavien toimenpiteiden vaikutusten varmistamiseksi. Tarkastusjakson laajuus ja ajoitus määritellään yleensä ennen toteutusta, ja osapuolille annetaan mahdollisuus esittää lisätietoja.

Tulokset ilmenevät tarkastusraportissa ja voivat johtaa määrättyihin korjaaviin toimenpiteisiin, aikatauluihin sekä mahdollisiin seuraamuksiin, kuten huomautuksiin, seuraamuksiin tai rajoituksiin. Mahdollisuus valittaa päätöksestä sekä uusintatarkastuksen järjestäminen voivat olla osa prosessia.

Lisätarkastuksia käytetään monilla aloilla, kuten verotuksessa, turvallisuus- ja ympäristövalvonnassa sekä terveydenhuollon ja suurten sopimusosapuolten valvonnassa. Niiden tarkka määritelmä, oikeudellinen pohja ja seuraamukset vaihtelevat sovellettavien lakien ja viranomaisten ohjeiden mukaan.