Lisäkerrokset

Lisäkerrokset ovat kerroksia, jotka lisätään olemassa olevaan rakenteeseen tai materiaaliin sen ominaisuuksien parantamiseksi. Termiä käytetään laajasti eri aloilla, kuten rakentamisessa, geotekniikassa, elektroniikassa ja valmistuksessa. Lisäkerrokset voivat toimia suojana, eristeenä tai pintakäsittelynä sekä parantaa ulkonäköä ja käyttöikää.

Rakennusalalla lisäkerrokset jaetaan usein eriste-, vedeneristys-, tuulensuojaja pintakerroksiin. Eristekerrokset parantavat lämpö- ja ääniominaisuuksia, vedeneristyskalvot ja -kalvot estävät kosteuden tunkeutumisen, tuulensuojakerrokset vähentävät ilmavirtaan liittyviä häviöitä, ja pintakerrokset kuten maali, laasti tai kuitupitoiset päällysteet suojaavat sekä viimeistelevät ulkonäön. Pienrakenteissa ja korjaustöissä lisäkerrokset voivat myös parantaa kestävyyttä ja huoltotarvetta.

Elektroniikassa ja materiaalitekniikassa lisäkerrokset voivat tarkoittaa ohuita suojakalvoja, eriste- tai passivointikerroksia sekä muita kerroksia, joiden tarkoituksena on parantaa sähköistä suorituskykyä, korroosiosuojua tai mekaanista kestävyyttä.

Geologiassa lisäkerrokset voivat viitata sedimentaarisiin kerroksiin, jotka muodostuvat ajan kuluessa ja vaikuttavat maaperän ominaisuuksiin. Käytännössä lisäkerrokset suunnitellaan, valitaan ja asennetaan siten, että ne ovat yhteensopivia alustan kanssa sekä ympäristöolosuhteiden vaatimusten kanssa.

Valinta ja asennus huomioivat alustan ominaisuudet, kerroksen paksuuden, materiaalin saatavuuden sekä ympäristön muodostamat käyttö- ja kestoikävaatimukset.