Lisääntymiskierron

Lisääntymiskierron viittaa monien eläinten, mukaan lukien ihmisten, toistuvaan biologisten ja hormonaalisten muutosten sarjaan, joka johtaa potentiaaliseen lisääntymiseen. Tämä sykli on keskeinen lajien jatkumisen kannalta. Naisilla lisääntymiskierron tunnetaan yleisesti kuukautiskiertona ja se sisältää useita vaiheita, joita ohjaavat hormonit kuten estrogeeni, progesteroni, follikkelia stimuloiva hormoni (FSH) ja luteinisoiva hormoni (LH).

Kierron alussa FSH stimuloi munasarjojen follikkelien kasvua. Yksi follikkeli kehittyy yleensä kypsäksi ja tuottaa estrogeenia, joka paksuuntaa kohdun limakalvoa. Kun estrogeenitasot saavuttavat huippunsa, tapahtuu LH-piikki, joka laukaisee ovulaation eli kypsän munasolun vapautumisen munasarjasta. Munasolu siirtyy sitten munanjohtimeen, jossa se voi hedelmöittyä siittiöiden kanssa.

Jos hedelmöitystä ei tapahdu, keltarauhanen, joka muodostuu ovulaation jälkeisestä follikkelista, rappeutuu ja estrogeenin ja progesteronin tasot laskevat. Tämä johtaa kohdun limakalvon irtoamiseen, mikä ilmenee kuukautisina. Jos hedelmöitys tapahtuu, hedelmöittynyt munasolu kiinnittyy kohdun limakalvoon ja raskaus alkaa. Keltarauhanen jatkaa progesteronin tuottamista raskauden ylläpitämiseksi.

Miesten lisääntymiskierron ei ole yhtä selvästi määritelty kuin naisten, mutta testosteronin tuotanto vaihtelee vuorokauden aikana ja voi vaikuttaa seksuaaliseen halukkuuteen ja siittiöiden tuotantoon. Ympäristötekijät, ikä ja yleinen terveys voivat myös vaikuttaa lisääntymiskierron tehokkuuteen ja säännöllisyyteen.