Lineaaripolarisaattori

Lineaaripolarisaattori on optinen komponentti, joka rajoittaa valon polarisaatiota lineaariseen suuntaan. Se päästää läpi vain sen akselin suuntaisen sähkökentän komponentin ja absorboi tai heijastaa kohtisuoraan olevan komponentin. Tämä ominaisuus tekee lineaaripolarisaattorista hyödyllisen monissa sovelluksissa, joissa polarisaation hallinta on tärkeää.

Lineaaripolarisaattorit voidaan valmistaa useilla eri tavoilla. Yksi yleinen menetelmä on käyttää kalvomateriaalia, joka on valmistettu pitkistä, järjestäytyneistä polymeeriketjuista. Nämä ketjut toimivat kuin pienet antennit, jotka vuorovaikuttavat valon sähkökentän kanssa. Toinen menetelmä on hyödyntää dichroismia, jossa materiaali absorboi valoa eri tavalla eri polarisaatioissa. Prismapohjaiset polarisaattorit, kuten Nicolin prisma tai Glan-Thompsonin prisma, käyttävät kokonaisheijastusta tai kaksoisrefraktiota erottamaan polarisoidut säteet.

Lineaaripolarisaattoreita käytetään laajalti esimerkiksi LCD-näytöissä, joissa ne ohjaavat valon polarisaatiota halutulla tavalla kuvan muodostamiseksi. Valokuvausobjektiiveissa polarisaatiosuodattimet vähentävät heijastuksia ja parantavat kontrastia. Tiedekentässä niitä käytetään tutkimuslaitteissa, kuten spektrometreissä ja mikroskoopeissa, sekä laserjärjestelmissä, joissa valon polarisaatiota on hallittava tarkasti. Myös 3D-elokuvissa käytetään usein lineaaripolarisaatiota, jossa eri silmille näytetään hieman eri kuvia polarisaatiota hyödyntäen.