Liitospisteissä

Liitospisteissä on termi, jota käytetään kuvaamaan paikkoja, joissa kaksi tai useampi sähkökenttä, kaapeli tai komponentti liitetään toisiinsa. Käyttökohteita on useilla teknisillä aloilla, kuten valokuitu- ja sähköjärjestelmissä sekä rakennus- ja konepajatoiminnoissa. Liitospisteet voivat olla sekä väliaikaisia että pysyviä liittymäpisteitä, joilla varmistetaan signaalin tai virtalähteen kulku sekä mekaninen kiinnitys.

Valokuituverkostoissa liitospisteet ovat paikkoja, joissa kuidut yhdistetään toisiinsa splicing- tai mekaanisilla liitoksilla. Tavoitteena on minimoida taakseheijastukset ja liitteen aiheuttama häviö. Yleisimmät liitosmenetelmät ovat hitsaavat (fusion) liitokset ja mekaaniset liitokset. Liitoskotelot ja splicing-säilytystilat suojaavat liitäntäpisteitä kosteudelta, pölyltä ja mekaanisilta rasitteilta. Liitostulosten laatu mitataan usein OTDR-testauksella, ja tyypilliset hyväksyttävät häviöt ovat pienissä asennuksissa noin 0,1–0,5 dB.

Sähkö- ja kaapeliasennuksissa liitospisteet ovat johtojen ja kaapelien liittymäkohtia, joissa kokonaisvastus ja turvallisuus varmistetaan käyttämällä sopivia liittimiä kuten nipistimiä, juotteita tai termostaatteja. Liitokset on suojattava eristettävin sekä suojattava mekaaniselta rasitukselta, sekä asetettava asianmukaisiin rasituspaikkoihin ja takuuvarmasti eristettyihin kaapelorakenteisiin.

Muita sovelluksia voivat olla ajoneuvojen johto- ja johtosarjat sekä teollisuuden kaapeli- ja runkoyhteydet, joissa liitospisteet mahdollistavat järjestelmien ylläpidon, korjauksen ja riittävän huollon. Siksi oikea suunnittelu, merkitseminen ja laadukas liitos ovat olennaisia liitospisteissä.