Liikkeeseenlaskun

Liikkeeseenlasku on finanssialalla käytetty termi, jolla tarkoitetaan arvopaperien tai muiden rahoitusinstrumenttien tuomimista kaupankäyntiin markkinoille. Liikkeeseenlaskija, usein yritys, valtio tai muu julkisyhteisö, kerää pääomaa myymällä osakkeita, velkakirjoja tai näihin rinnastettavia instrumentteja sijoittajille. Liikkeeseenlasku voi tapahtua sekä julkisesti että yksityisesti, ja siihen liittyy sopimus- sekä sääntelykysymyksiä.

Tyypit ja kohdealueet

- Julkinen liikkeeseenlasku, kuten osakkeiden tai velkakirjojen ensikiertoinen myynti yleisölle (IPO tai vastaava). Tällöin tarjonta on laajemman sijoittajaverkoston saatavilla ja vaatii usein viranomaishyväksynnän sekä esitteitä.

- Yksityinen liikkeeseenlasku, jossa arvopapereita tarjotaan rajatulle sijoittajaryhmälle ja rekisteröinti- sekä tiedottamisvelvoitteet ovat suppeammat.

- Velkakirjojen liikkeeseenlasku voi olla sekä julkinen että yksityinen, ja siihen liittyy laina- ja korkoehtojen määrittely.

Prosessi ja sääntely

Prosessi alkaa pääomatarpeen kartoituksella ja organisaation hyväksynnällä, jonka jälkeen laaditaan liikkeeseenlaskun ehdot sekä sijoittajille suunnattu materiaali (esimerkiksi merkintäesite). Tarjousmerkintöjen kautta määräytyvä hinta ja määrät sovitaan, ja arvopaperit tullaan kaupankäyntiin, usein listaukseen pörssissä. Sääntelyyn liittyy muun muassa prospektusvaatimukset sekä listaus- ja kaupankäyntivaatimukset. EU:n tasolla nämä menettelyt säätelee Prospectus Regulation ja kansallinen finanssivalvonta sekä pörssin listausvaatimukset.

Vaikutukset ja merkitys

Liikkeeseenlasku vaikuttaa sekä rahoittajaan että sijoittajiin. Se mahdollistaa pääoman hankinnan kasvua varten, sekä tarjoaa sijoittajille mahdollisuuden osallistua yrityksen omistukseen tai velkasidonnaiseen tuottoon. Toisaalta liikkeeseenlasku voi vaikuttaa olemassa olevien omistusten suhteelliseen osuuteen ja hintaan markkinoilla.