Lihassäikeen

Lihassäie on skelettilihaksen perusyksikkö. Se on pitkä, ohut solu, joka muodostaa lihaksen koostumuksen yhdessä muiden lihassäikeiden kanssa. Lihassäie on moninukleaarinen eli siinä on useita tumia fuusioituneista myoblastista. Sen solukalvo on nimeltään sarkolemma ja sisällä on säännöllisesti järjestyneitä myofibrilleja. Lihassäie saa energiaa verenkierron glukoosista ja rasvahapoista sekä solulimassa sijaitsevista mitokondrioista; se on kytköksissä hermosoluun, joka käynnistää supistumisen motorisen neuronin kautta.

Lihassäie koostuu myofibrilleista, jotka muodostavat sarcomeereja. Sarcomeerien järjestys on aktiini- ja myosiinifilamenttien vuorottelua, mikä mahdollistaa supistumisen sliding filament -mallin mukaan. Sarkoplasmainen retikulum varastoi ja vapauttaa Ca2+-ioneita, jotka käynnistävät kontraktion. Lihassäie tarvitsee sekä aerobista että anaerobista energiaa ja sen kestävyyteen vaikuttavat mitokondrioiden määrä sekä verenkierron oksidatiivinen kapasiteetti.

Tyypit ja sopeutuminen: Lihassäeillä on erilaisia tyyppejä. I-tyypin lihassäikeet ovat hitaasti supistuvia, kestävät pitkään ja oksidatiivisia. IIa -tyypin lihassäikeet ovat nopeita ja kohtuullisen kestäviä, hybridiominaisuuksilla. IIx (tai IIb) -tyypin lihassäikeet ovat erittäin nopeita ja voimakkaita, mutta lyhytkestoisia. Tyypin osuus vaihtelee yksilöllisesti ja muokkautuu harjoittelun mukaan: kestävyysharjoittelu lisää oksidatiivista kapasiteettia, voimaharjoittelu puolestaan kasvattaa lihassyiden koon ja voimantuottoa. Satelliittisolut osallistuvat korjauksiin ja lihaksen palautumiseen.

Rooli ja merkitys: Lihassäie mahdollistaa tahdonalaisen liikkeen, asennon ylläpidon ja kehon lämmöntuotannon. Se toimii rakenteellisena sekä metabolisenä yksikkönä, jossa proteiinin, glukoosin ja energian säätely on keskeistä lihaksen toiminnan kannalta.