myosiinifilamenttien

Myosiinifilamentit ovat solujen paksuja filamentteja, jotka esiintyvät sekä lihas- että ei-lihasrakenteissa. Pääasiallisena rakennusosana ovat myosiini II -molekyylit. Jokaisessa molekyylissä on kaksi raskasketjua, joiden varsi muodostaa pitkän hännän, sekä kaksi kevytsäikeiden kanssa muodostuvaa päätä. Raskasketjut järjestäytyvät toistensa lomaan muodostaen filamentin keskiosan, ja päät suuntautuvat ulospäin. Näin paksut filamentit ovat bipolarisia, ja niiden päät voivat muodostaa ristikkäisiä yhteyksiä aktiinifilamenttien kanssa sekä suuntautua molempiin suuntiin, jotta voimantuotto on tehokasta.

Toiminta ja mekanismi: lihassolujen paksut filamentit sijaitsevat saromeerin A-alueella, ja niiden päät ruokkivat ristikkäisliikettä aktiinifilamenttien yhteydessä. Myosiinipäät hydrolysoivat ATP:n ja käyvät jakson, jossa ne kiinnittyvät ja irtoavat aktiivisesti aktiinista. Ca2+-säätely vaikuttaa troponiini-tropomyyosiini-kompleksin kautta: kun Ca2+ pitoisuudet nousevat, tropomyosiini siirtyy pois aktiinisäikeen kiinnityspaikoilta ja mahdollistaa myosiinin sitoutumisen.

Sijoittuminen ja säätely: saromeerissa paksut filamentit sijaitsevat A-alueella, keskellä M-liuskaa kohti Z-viivoja. Titini, suuret pituiset proteiinit, toimii mekanisena jousena ja kiinnittää paksut filamentit M-viivaan sekä säätää niiden pituutta. Säätelevät proteiinit, kuten myosin- ja aktiini-liitoksia tukevat proteiinikompleksit, vaikuttavat kontraktiokykyyn.

Ei-lihassoluissa: Myosiini II muodostaa pienia minifilamentteja, jotka rytmittävät solujen contractiliteettia, solujen jakautumista ja solukulkua. Eri myosiiniryhmillä (esim. myosiinit I, V) on erilaisia tehtäviä, kuten liikuttaminen solujen sisällä ja endo- sekä eksosyytin säätö.

Lyhyesti: myosiinifilamentit ovat paksuja filamentteja, jotka mahdollistavat lihasten sekä solujen generaattorin voimanliikkeen, käyttämällä ATP-energian ja aktiinin yhteisvaikutusta sekä Ca2+-säätelyä kroonisesti.