Leikkauspinta

Leikkauspinta on kiinteän kappaleen leikkaamisen tuloksena syntyvä pinta, jonka kautta voidaan tarkastella poikkileikkausta kappaleen sisäiseen rakenteeseen. Leikkauspinta voi olla suora taso tai jokin käyrä tai epälineaarinen pinta, riippuen siitä, mikä osa kappaleesta halutaan paljastaa ja millä menetelmällä leikkaus suoritetaan. Poikkileikkaus tarkoittaa leikkauspinnan ja kappaleen ulkoisten rajojen muodostamaa rajapintaa, jonka muoto paljastaa rakenteen ja ominaisuudet.

Geometriassa ja teknisissä piirustuksissa leikkauspinnalla on keskeinen rooli: sen avulla voidaan tuottaa section view -kuvia, jotka paljastavat kappaleen sisäisiä piirteitä ja suhteita ilman, että koko kappaletta tarvitsee avata. Leikkauspinnan orientaatio ja sijainti vaikuttavat siihen, millaista tietoa sisäosista saadaan.

Sovelluksia on useilla aloilla. Metallurgiassa ja materiaali­tieteissä leikkauspintoja käytetään näytteiden valmistuksessa: kappale leikataan, hiotaan ja kiillotetaan, jotta mikroskooppinen rakenne voidaan arvioida korkealaatuiselta leikkeeltä. Geologiassa ja paleontologiassa leikkauspintoja hyödynnetään rakenteiden ja kerrostumien tutkimuksessa. Biologiassa ja lääketieteessä leikkauspinnat viittaavat kudosnäytteiden leikkauspintaan, josta valmistetaan ohuita viipaleita mikroskopiaa varten; viipaleen pinta on usein ratkaiseva analyysissa.

Tärkeitä huomioita ovat leikkauspinnan oikea suunta, pinnan tasaisuus ja lopullisen käsittelyn, kuten kiillotus ja mahdollinen värjäys, vaikutus havaittaviin rakenteisiin.