Lattiolaminaatit

Lattiolaminaatit on termi, jota käytetään joissakin suomalaisissa kemian yhteyksissä kuvaamaan amiinien tai ammonium-ionien muodostamia suoloja, joilla on lattice-tyyppinen kiteinen rakennetyyppi. Koska termi ei kuulu viralliseen kansainväliseen nomenklatuuriin, sen merkitys voi vaihdella lähteestä riippuen. Yleisesti sitä käytetään kuvaamaan amineihin liittyviä suoloja, joiden rakenne muodostuu säännöllisille, toistuville yksikölle ja jolla on lattice-tyyppinen orgaani.

Ominaisuudet vaihtelevat lähteittäin, mutta lattiolaminaatit ovat pääasiassa kiteisiä kiinteitä aineita. Rakenteen epäyhtenäisyyksiä voidaan aiheuttaa hydratoituminen, ja liukoisuus riippuu valituista amineista sekä vastakationista; monet näistä suoloista ovat vesiliukoita tai liukenevat polaarisiin liuottimiin. Näiden ominaisuudet heijastavat usein sekä orgaanisen amiiniosa että epäorgaanisen tai orgaanisen vastakationin vuorovaikutuksia.

Valmistusmenetelmät nousevat usein esiin kahdella tavalla: amiinien tai ammonium-ionien neutralisoiminen sopivalla happona tai happona sekä suolansiirto- tai reaktiomenetelmät, joilla kiteytys ohjataan haluttuun lattice-rakenteeseen. Prosessit voivat tapahtua liuoksissa tai suojatuissa olosuhteissa, jotta rakenteelliset säännöllisyydet säilyvät.

Sovellukset ja käyttöala ovat pääasiassa tutkimuksellisia: lattiolaminaatte voivat tarjota malleja crystal engineering -tutkimuksiin, toimia materiaaleina ionic-conductor- tai erotusprosesseissa sekä toimia rakenteellisten rakennuspalikoiden ratkaisuissa materiaalitieteessä. Turvallisuus noudattaa tavallisia ammonium- ja amiinisuolien käsittelyohjeita; kuten muutkin kemikaalit, niitä käsitellään suojavarustein ja asianmukaisin menettelyin.