Lasikuituja

Lasikuituja ovat ohuita, pitkiä lasisäikeitä, joita valmistetaan lasista. Niitä käytetään sekä vahvistavina osina komposiittimateriaaleissa (lasikuituvahvistetut muovit ja rakennustuotteet) että eristemateriaalina sekä joissakin optisissa sovelluksissa. Laadut ja valmistusprosessit vaikuttavat kuidun ominaisuuksiin, kuten lujuuteen, jäykkyyteen ja lämmönkestävyyteen.

Valmistusprosessi alkaa sulatetun lasin suihkuttamisella pieniin reikiin (bushings) ja filamenteiksi vetämällä. Filamentit jäähdytetään ilmassa ja kerätään rovingeiksi tai pitkäksi säikeiksi. Kuitujen päälle voidaan lisätä pinnoite (size), joka parantaa käsiteltävyyttä ja kiinnittymistä polymeihin.

Käyttökohteita ovat lasikuituvahvistetut muovit ja muut komposiitit, rakennusteollisuuden eristeet sekä sähkö- ja kaapelijärjestelmät. Osa lasikuiduista käytetään myös optisina kuiteina valokuitutekniikassa, jossa ne välittävät valoa pitkiä matkoja.

Ominaisuudet ja haasteet: Lasikuitujen etuja ovat korkea vetolujuus suhteessa tiheyteen, kevyt rakenne, hyvä kemiallinen kestävyys ja erinomainen lämmöneristys. Haittoja ovat hauraus, altistuminen iskuille ja naarmuuntumiselle sekä kosteudelta ja pitkän aikavälin rasituksilta mahdollisesti heikentyminen. Kuitujen kierrätys ja jätteiden käsittely ovat teollisuuden haasteita.

Historia ja kehitys: Lasikuitujen kehitys alkoi 1930-luvulla, ja niiden käyttö on sittemmin laajentunut moniin teollisuudenaloihin ympäri maailmaa. Nykyisin ne ovat keskeinen osa monia tuotteita ja rakenteita sekä perinteisissä että optisissa sovelluksissa.