Lapsikeskisyydellä

Lapsikeskisyydellä tarkoittaa lähestymistapaa, jossa lapsen tarpeet, mielenkiinnonkohteet ja oikeudet asetetaan keskeiseen asemaan suunnittelussa, vuorovaikutuksessa ja opetuksessa. Tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, kehitystä sekä osallisuutta ja itsemääräämistä.

Taustaa ja konteksti: käsitettä on kehitetty 1900-luvulta lähtien humanistisen kasvatustieteen ja lapsen oikeuksien liikkeiden vaikutuksesta. Suomessa lapsilähtöisiä periaatteita korostetaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksen opetussuunnitelmissa, joissa painotetaan yksilöllistä tukea, leikkiä sekä lasten äänen ottamista huomioon.

Keskeiset periaatteet: lapsen kunnioittaminen, osallistuminen päätöksentekoon, turvallinen ja tukeva oppimisympäristö sekä kehitystasolle sopiva oppiminen. Keskeistä on myös perheiden, hoitajien ja ammattilaisten yhteistyö sekä ympäristön joustavuus, jotta lapsi voi oppia omalla tahdillaan. Menetelmällisesti lapsikeskisyys ilmenee leikin, tutkivan toiminnan ja yksilöllisen tukemisen kautta sekä opetussuunnitelman joustavan toteuttamisen kautta.

Käytännön sovellukset: varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa huomioidaan lapsen kiinnostuksen kohteet sekä barometreinä toimivat havainnoinnit ja suunnitelmallinen, lapsilähtöinen työskentely. Kouluissa painotetaan osallisuutta, ryhmäkeskusteluja sekä tehtäviä, joissa lapsi saa vaikuttaa oppimisen suuntaan. Vanhemmuuskäytännöissä korostuu kuunteleminen, ikätasoinen vastuunanto ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa.

Hyödyt ja haasteet: lapsikeskisyys voi lisätä motivaatiota, hyvinvointia sekä sosiaalisia ja kognitiivisia taitoja. Haasteina voivat olla tasapainon löytäminen osallisuuden ja tavoitteellisen opetuksen välillä sekä resursseihin ja ajankäyttöön liittyvät rajoitteet, jotka vaikuttavat arjen toteutukseen.