Laksatiivivalinta

Laksatiivivalinta tarkoittaa ummetuksen hoidossa käytettävän laksatiivin valintaa ottaen huomioon oireet, taustasairaudet sekä mahdolliset lääkkeet. Oikea valinta voi tehostaa oireiden lievitystä ja vähentää haittavaikutuksia.

Laksatiivien yleisimmät luokat eroavat mekanismin mukaan. Bulk-laksatiivit, kuten psyllium, sitovat vettä ja lisäävät ulosteen massaa. Osmoottiset laksatiivit, kuten PEG-lääkkeet ja laktoosi, lisäävät veden kertymistä suoleen. Stimulantit, kuten senna ja bisakodyl, nopeuttavat suoliston liikettä. Pehmittävät aineet, kuten dokusaatti, vähentävät ulostamisen rasitusta. Suolalaksatiivit, esim. magnesium- ja natriumsuolat, toimivat nopeasti mutta voivat aiheuttaa nestehukkaa ja elektrolyyttihäiriöitä. Uudet valmisteet, kuten linaklotide ja lubiprostone, voivat olla vaihtoehtoja erityistarpeisiin kuten IBS-C tai CIC.

Valintaan vaikuttavat tekijät: oireen kesto ja luonne, potilaan ikä ja raskaus- tai imetystila, munuaisten ja maksasairauksien tila, käytössä olevat muut lääkkeet sekä ruokavalio ja nesteen saanti. Kontraindikaatioita ovat esimerkiksi suoliston tukos sekä tietyt suolistosairaudet. Pitkän aikavälin käyttö tulisi suunnitella lääkärin kanssa.

Käyttöohjeet ja turvallisuus: aloita pienellä annostuksella ja seuraa vaste. Bulkkilaksatiivit vaativat riittävän nesteen nauttimisen. Osmoottiset ja suolalaksatiivit voivat harvoin aiheuttaa neste- tai elektrolyyttimuutoksia; stimulantteja tulisi välttää pitkäaikaisessa käytössä ilman ammattilaisen valvontaa. Erityisesti raskauden, lastenhoidon tai iäkkäiden kohdalla valinnat tehdään yksilöllisesti.

Päätös: Laksatiivivalinta tulisi tehdä yksilöllisesti ja mahdollisimman vähän haittavaikutuksia tuottavalla tavalla, yleensä aloittaen turvallisimmasta vaihtoehdosta ja seuraamalla vaste sekä toleranssi. Tarvittaessa neuvotellaan terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.