Lainsäädäntöprosessia

Lainsäädäntöprosessia voidaan kuvata julkisen vallan säädösten valmisteluun, käsittelyyn ja voimaantuloon liittyvien vaiheiden kokonaisuutena. Prosessi alkaa yleensä aloitteesta, joka voi tulla hallitukselta, kansanedustajalta tai kansalaisaloitteesta. Aloite käynnistää lakiehdotuksen valmistelun, jonka tehtävänä on määritellä tarve, vaikutukset ja toteuttamiskelpoisuus. Lakiehdotus laaditaan yleensä ministeriön toimesta, ja sen laadintaan kuuluu oikeudellisten ja taloudellisten vaikutusten arviointi sekä kuuleminen sidosryhmien kanssa.

Seuraavaksi lakiehdotus siirtyy lainsäätäjälle käsittelyyn. Suomessa laki kulkee tyypillisesti kolmen käsittelyn polulla: ensimmäinen käsittely tutkii ehdotuksen tarkoituksen ja yleiset periaatteet, toinen käsittely antaa valiokuntien mietinnöt ja mahdolliset muutosehdotukset, kolmas käsittely on lopullinen keskustelu ja äänestys.

Hyväksytyn lain on toimitettava vahvistettavaksi presidentille. Presidentti vahvistaa lain ja se julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa sekä tulee voimaan säädetyllä voimaantulopäivällä.

Voimaantulon jälkeen laki soveltuu käytäntöön viranomaisten ja yhteiskunnan toiminnassa. Lainsäädäntöä voidaan muuttaa tai kumota uuden lainsäädännön kautta. EU-lainsäädäntö sekä kansainväliset sitoumukset voivat vaikuttaa kansalliseen lainsäädäntöön asettamalla velvoitteita tai ohjaamalla sisältöä.