Lainaverbeistä

Lainaverbeistä tarkoittaa suomen kielessä verbejä, jotka ovat lainattu toisesta kielestä ja jotka on sopeutettu suomalaisen verbijärjestelmän piiriin. Tällaiset verbit ovat yleisiä sekä arkikielessä että teknisessä ja muussa erikoiskielessä, ja ne voivat tulla käyttöön määrittelemään toimintaa nopeasti globalisaation ja digitaalisen kulttuurin myötä.

Lainaverbejä on ennen kaikkea englannista, mutta myös ruotsista, saksasta, ranskasta ja muista kielistä. Ne ovat tulleet suomeen kirjoitetun viestinnän ja suoran puhekielen kautta, usein teknologian, median ja kansainvälisen vuorovaikutuksen seurauksena. Usein ne sopeutuvat suomen morfologiaan ja taivutukseen samalla tavoin kuin omat verbit, ja niitä käytetään samalla tavalla kuin vastaavia natiiviverbejä.

Lainaverbejä muodostuu useilla tavoin. Yleisiä on sellainen käytäntö, jossa lainapohja liitetään suomalaiseen verbioppiin -a/-ä-, -da/-dä tai -ta/-tä -päätteisiin muotoihin. Kirjallisesti ja puhekielessä ne ovat taipuvaisia kuten muutkin suomalaiset verbit, ja niiden käyttö on laajentunut muun muassa sähköpostin lähettämisen, tiedostojen lataamisen ja web-pohjaisten toiminteiden kuvaamiseen. Esimerkkejä käytössä ovat emailata, downloadata, skannata ja uploadata.

Sosiolingvistisesti lainaverbeillä on rooli sekä arkipäivän kommunikaatiossa että teknisessä kielessä. Niiden hyväksyntä ja käyttö riippuvat rekisteristä: virallisemmassa kielenkäytössä saatetaan suosia suomen vastineita tai selkeästi erottuvia lainasanoja, kun taas epämuodollisessa ja teknisessä kielessä lainaverbejä käytetään vakiintuneesti.

Lisätietoja: lainasanat, lainasanaverbeja, suomen kieli.