Lainasuhteet

Lainasuhteet ovat kahden tai useamman osapuolen välinen taloudellinen järjestely, jossa lainanantaja siirtää rahaa lainanottajalle ja asettaa takaisinmaksulle ehdot sekä koron. Lainasuhteita esiintyy muun muassa kuluttajalainoissa, yritysluotoissa, asuntoluotoissa sekä pankkien välisissä luottosopimuksissa. Laina voi olla vakuudellinen tai vakuudeton, ja korkomalli voi olla kiinteä tai viitekorkoon sidottu.

Keskeiset osatekijät ovat pääoma, korko, laina-aika, takaisinmaksuohjelma sekä mahdolliset vakuudet ja kovenantit. Vakuudellinen laina antaa lainanantajalle vähäisemmän luottoriskiä; kovenantit voivat rajoittaa lainanottajan toimia tai asettaa taloudellisia rajoitteita.

Lainasuhteet vaikuttavat rahoituksen saatavuuteen ja kustannuksiin. Ne mahdollistavat investoinnit, kassavirtojen hallinnan sekä kulutuksen rahoittamisen, mutta niihin liittyy luottoriskiin ja likviditeettiriskiin liittyviä velvoitteita. Luotonantajat arvioivat luottokelpoisuuden, maksukykyisyyden ja luottorisken sekä seuraavat lainojen suorituskykyä.

Kirjanpitokäytännöt käsittelevät lainat rahoitusinstrumentteina. Lainat kirjataan alun perin käypään arvoon ja sen jälkeen yleensä amortisoiduna kustannuksena riippuen liiketoimintamallista. Luottojen luottotappiot arvioidaan odotetun luottotappion (ECL) mallin mukaan. IFRS 9 -standardit ohjaavat mittaamista sekä raportointia, mukaan lukien tiedonantovelvollisuudet.

Suurissa konserneissa lainat voivat olla sisäisiä lainoja, joissa kiinnitetään erityistä huomiota läpinäkyvyyteen ja sidoksissa olevien osapuolten raportointiin.