Laimennuskerrointa

Laimennuskerroin, englanniksi dilution factor (DF), on mitta, jolla kuvataan, kuinka monta kertaa liuoksen pitoisuus on pienentynyt lopullisessa seoksessa tai kuinka suuri lopullinen tilavuus on suhteessa alkuperäiseen liuokseen. Se on yleisesti käytetty käsite laboratoriotutkimuksissa kemian, biotieteen ja analytiikan aloilla.

Laimennuskerroin voidaan määritellä kahdella yhtäaikaisesti käyttökelpoisella taval: DF = V2 / V1, jossa V1 on käytetty alkuperäisen liuoksen tilavuus ja V2 on lopullinen tilavuus laimennetussa liuoksessa; tai DF = C1 / C2, jossa C1 on alkuperäisen liuoksen pitoisuus ja C2 sen laimennetun liuoksen pitoisuus. Näin ollen laimennuskerroin on yhtä kuin yhteensä tarvittavien tilavuuksien suhde ja on dimensionless.

Esimerkki: Jos 1 ml alkuperäistä liuosta sekoitetaan 9 ml:n liuottimeen, lopullinen tilavuus on 10 ml ja DF on 10. Jolletus pitoisuutta C1, saadaan C2 = C1 / DF = C1 / 10.

Laimennuskerrointa käytetään erityisesti toistuvissa laimennussarjoissa, kuten sarjalaimennuksissa, joissa kerrytetään kertaprofiileja (esimerkiksi 1:10, 1:100). Kokonaislaskuissa lopullinen laimennuskerroin on näiden kerrointen kertoluku.

Sovellukset kattavat analyyttisen kemian, biologian ja mikrobiologian tutkimukset, joissa mittausmenetelmien herkkyys rajoittuu pitoisuuksiin. Ymmärrys laimennuskerroin helpottaa pitoisuuksien hallintaa ja analyysien tulosten vertailua.