Laboratorioanalyysissä

Laboratorioanalyysi viittaa järjestelmälliseen prosessiin, jossa näytteistä määritetään niiden koostumus, pitoisuudet tai muut ominaisuudet. Näitä analyysejä tehdään esimerkiksi kliinisessä laboratoriotoiminnassa, ympäristö- ja elintarvikeanalyyseissä sekä teollisuuden laadunvarmistuksessa.

Työnkulku koostuu tyypillisesti preanalyyttisistä vaiheista (näytteenotto, näytteen käsittely ja säilytys), analyyttisista vaiheista (mittausmenetelmän valinta ja instrumentaali analyysi) sekä postanalyyttisistä vaiheista (tulosten tulkinta, raportointi ja arkistointi). Kvalitatiiviset analyysit osoittavat esiintymisen tai merkinnän, kun taas kvantitatiiviset analyysit tuottavat määrällisiä arvoja.

Yleisimmät mittausmenetelmät ja instrumentit vaihtelevat tutkimus- ja sovellusalueittain. Esimerkkejä ovat spektroskopia (UV-Vis, FTIR), kromatografia (GC, HPLC), massaspektrometria sekä mikroskopia ja PCR-pohjaiset menetelmät. Laadunvarmistus ja menetelmien validointi ovat olennaisia: kalibrointi, tarkkuus, toistettavuus sekä raja-arvot kuten havaitsemisraja ja kvantifiointiraja. Ulkoinen laaduntarkkailu ja suorituskyvyn vertailu (proficiency testing) tukevat luotettavuutta.

Turvallisuus- ja eettiset näkökulmat huomioidaan laboratorion toiminnassa: riskien hallinta, oikea käsittely sekä tietosuoja. Laboratorioanalyysit tukevat päätöksentekoa terveydenhuollossa, ympäristönsuojelussa ja teollisuudessa.

---