LIDARsensorit

LiDARsensorit (Light Detection and Ranging) ovat laserpohjaisia mittauslaitteita, jotka tuottavat kolmiulotteisia pistepilviä ympäristön etäisyyksistä. Niitä käytetään laajasti kartoituksessa, rakennus- ja infraprojekteissa sekä automaattisessa ajamisessa ja robotiikassa.

Toimintaperiaate: Laitteesta lähetetään nopeasti toistuvia laserpulssia, jotka heijastuvat kohteista ja palautuvat vastaanottimeen. Paluuaika määrittää etäisyyden; useimmat järjestelmät mittaavat satoja tuhansia tai miljoonia pisteitä sekunnissa, jolloin syntyy kolmiulotteinen pistepilvi. Keilaus- ja skannausmenetelmät voivat perustua pyöritettävään peiliin, MEMS-linssiin tai karttuvan skannauksen tekniikoihin.

Tyyppejä ovat esimerkiksi maanpäälliset TLS-järjestelmät, liikkuvat MLS-järjestelmät, ilmassa olevat ALS-järjestelmät sekä vedenalaiset bathymetric-LiDAR-järjestelmät. Yleisimmät käytetyt aallonpituudet ovat noin 905 nm ja 1550 nm; 1550 nm:n vaihtoehto tarjoaa suuremman silmäturvallisuuden ja pidemmän mittausetäisyyden.

Data ja tulokset: Syntynyt pistepilvi voidaan viedä LAS/LAZ-, E57- tai PLY-tiedostoiksi ja käsitellä esimerkiksi digitaaliseen korkeusmalliin (DEM) tai digitaaliseen pinnamalliin (DSM).

Käyttökohteet: Autonomiset ajoneuvot, maastomittaukset, metsätalous, kaupunkisuunnittelu sekä arkeologia ja infrastruktuurien monitorointi.

Edut ja rajoitteet: LiDAR tarjoaa korkean mittausnopeuden ja tarkan 3D-tiedon sekä hyvän suorituskyvyn pimeässä. Rajoitteita ovat sääolosuhteet (sateen, sumun vaikutus), tiheä kasvillisuus, suuria datamääriä synnyttävä käsittely sekä kustannukset.