Käännösvaihtoehdot

Käännösvaihtoehdot ovat lähdekielisen tekstin mahdollisia käännöksiä, joista kääntäjä valitsee käytettäväksi. Ne syntyvät erityisesti silloin, kun sanaston monimerkityksellisyys, idiomien merkitys, kulttuuriset viitteet tai tekstin rekisteri vaikuttavat siihen, miten viesti voidaan raportoi kohdekielellä ymmärrettävästi ja tarkoituksenmukaisesti. Käännösvaihtoehdot heijastavat sekä kääntäjän tulkintaa että kohdekielen kulttuurista ja kielellisistä normeista johdettuja vaatimuksia.

Käännösvaihtoehtoja tarkastellaan merkityksen säilymisen (tarkkuus, uskollisuus) sekä kohdekielen luettavuuden ja sujuvuuden kannalta. Keskeisiä tekijöitä ovat sanaston erityispiirteet, lauserakenteet, rekisteri ja tyyli sekä tekstin tarkoitus (tiedottava, kuvaileva, markkinointiin sovitettu). Monimerkityksisyys ja kulttuuriset viitteet voivat johtaa sekä sanallisiin että rakenteellisiin vaihtoehtoihin.

Luokittelua voidaan tehdä usealla tasolla: kirjallinen vs. puhekielinen käännös, sanasta sanaan -lähestymistapa vs. vapaampi, idiomien ja kulttuurien sopeuttaminen (domestication) tai vierailun säilyttäminen (foreignization). Lisäksi käännösvaihtoehtoja kartoitetaan rekisterin, tyylin ja kohdeyleisön mukaan sekä käytössä olevien ohjeiden, sanakirjojen ja korporaattisten lähteiden (translation memories, termipankit) perusteella.

Kääntäessä käytetään usein sekä ihmiskäännön että teknisten työkalujen, kuten CAT-ohjelmistojen ja konekäännösten, antamia vaihtoehtoja. Lopullinen valinta perustuu kontekstiin, tavoitteisiin ja asiakkaan toiveisiin, ja vaihtoehtoja voidaan dokumentoida sekä projektinhallinnan että laadunvarmistuksen näkökulmasta.