Kytkentäjärjestelmiin

Kytkentäjärjestelmiin on suomalainen termi, jota käytetään kuvaamaan järjestelmän komponenttien välistä yhteyden muodostamisen keinoja sekä rakenteita. Se viittaa sekä fyysisiin yhteyksiin että niihin liittyvään suunnitteluun ja toteutukseen, ja sitä voidaan soveltaa useilla aloilla, kuten sähkö-, tele- ja automaatiotekniikassa sekä rakentamisessa.

Kytkentäjärjestelmiin kuuluu laitteiden ja johdotusten väliset liitännät, kuten liitin- ja pistokejärjestelmät, kaapelit, liitäntälevyt, terminaalilaatat sekä mahdolliset kytkinkiskot tai runkopalkit. Hyödyntää myös erilaisia kytkentä- ja kiinnitysmenetelmiä, kuten juottamista, crimp- eli puristusliitoksia, ruuvaamista sekä hitsausta. Lisäksi järjestelmiin kuuluu standardoitujen liitäntöjen sekä yhteensopivien rajapintojen suunnittelu, jotta komponentit voidaan vaihtaa tai laajentaa joustavasti.

Käyttökohteita ovat esimerkiksi rakennusten sähköasennukset, teollisuusautomaation järjestelmät, tietoliikenneverkot, ajoneuvojen sähkö- ja ohjausjärjestelmät sekä energiantuotannon tai mittaus- ja säätöjärjestelmien kytkennät. Tärkeää on varmistaa sekä signaali- että tehoyhteyksien sopivuus, yhteensopivuus standardien kanssa sekä ympäristötekijöistä aiheutuvat riskit.

Suunnittelussa huomioidaan esimerkiksi jännite- ja virtavaatimukset, impedanssi, eristys, suojakotelot, suojaluokitukset sekä ympäristöolosuhteet. Kytkentäjärjestelmiin liittyy myös kunnossapito ja testaus, kuten jatkuvuustestit, eristysresistanssit sekä lämpötilan ja ulkoisien rasitusten sietojen arviointi. Kasvussa ovat modulaarisuus, nopea vaihtokyky sekä standardienmukaiset, yhteensopivat ratkaisut.