Kynsilakka

Kynsilakka on naulojen päälle levitettävä väri- ja suoja-aine, joka kuivuu ilmassa muodostaen kiiltävän ja joustavan kalvon. Sen tarkoituksena on antaa väriä samalla kun kynnen pinnan naarmuuntumista ja lohkeilua vähennetään. Moderni kynsilakka on ollut yleisessä käytössä 1900-luvun alusta lähtien; sen perusta on nitrocelluloosassa, joka muodostaa kalvon yhdistettynä resiineihin, plastisoijiin ja liuottimiin.

Koostumus sisältää pääosin nitrocelluloosaa filmimuodostajana, sekä resiineja ja plastisoijia. Liuottimina käytetään yleisesti etyylialkoholia, etyylialkoholin ja butyylialkateastin kaltaisia yhdisteitä sekä isopropanolia. Väri- ja peittävyys saavutetaan pigmenttien tai väriaineiden avulla. Tuote voi sisältää myös erilaisia stabilointiaineita sekä kiiltoa lisääviä yhdisteitä.

Tyypit ja käyttötavat vaihtelevat. Yleisimmät ovat liuottimipohjaiset kynsilakat sekä vesipohjaiset vaihtoehdot; lisäksi markkinoilla on gel-lakkamuotoja, jotka kovettuvat UV- tai LED-kiihdyttimellä. Pohjamaali ja päällyslakka parantavat tarttumista sekä kestävyyttä; useimmiten kolme kerrosta päinaskäytetään: pohjustus, väri ja päällyslakka. Pakkauksen ohjeiden mukaan annetaan jokaisen kerroksen kuivua ennen seuraavaa.

Poisto tapahtuu asetonipohjaisella poistoaineella, joka liuottaa lakkaa. Turvallisuusnäkökohdat huomioivat allergiariskit; jotkut ihmiset herkistyvät nitrocelluloosaan, pigmentteihin tai hajusteisiin. Pitkäaikaisessa käytössä on suositeltavaa ilmastoida tila sekä käyttää tuotetta kohtuullisesti, välttää iholle joutumista ja noudattaa valmistajan varoituksia. EU:n lainsäädäntö säätelee käytännöt ja vähentää haitallisia aineita sekä kannustaa 3- tai 5-free-luokituksiin. Säilytys kannattaa pitää viileässä, pimeässä ja tiiviisti suljettuna.