Kvanttikäsitteessä

Kvanttikäsitteessä viittaa kvanttimekaniikan perusideoihin ja niiden seurauksiin. Kvanttimekaniikka on fysiikan teoria, joka kuvaa luonnon käyttäytymistä atomeissa ja subatomisissa hiukkasissa. Yksi kvanttikäsitteen keskeisistä piirteistä on hiukkasten aalto-hiukkasdualismi, eli se, että hiukkaset, kuten elektronit, voivat käyttäytyä sekä hiukkasten että aaltojen tavoin. Tämä ilmiö on vastoin klassista fysiikkaa, jossa hiukkaset ja aallot ovat selkeästi erillisiä.

Toinen tärkeä kvanttikäsitteen ulottuvuus on kvantittuminen. Tämä tarkoittaa, että tietyt fysikaaliset suureet, kuten energia, voivat esiintyä vain diskreetteinä arvoina, eli kvantteina, eivätkä ne voi vaihdella jatkuvasti. Esimerkiksi atomien elektronit voivat olla vain tietyillä energiatasoilla. Epämääräisyysperiaate, jonka Werner Heisenberg esitti, on myös keskeinen kvanttikäsitteessä. Se toteaa, että tiettyjä hiukkasen ominaisuuksia, kuten sen paikkaa ja liikemäärää, ei voida samanaikaisesti mitata täydellisellä tarkkuudella. Mitä tarkemmin toista suuretta mitataan, sitä epätarkempi toisen mittaus on. Kvanttimekaniikan omituisuudet, kuten lomittuminen, jossa hiukkasten tilat kytkeytyvät toisiinsa riippumatta niiden etäisyydestä, ovat myös osa kvanttikäsitteessä ja vaikuttavat syvästi ymmärrykseemme todellisuuden luonteesta.