Kuvanparannusmenetelmät

Kuvanparannusmenetelmät viittaa joukkoon tekniikoita, joita käytetään digitaalisten kuvien laatua parantamaan tai muuttamaan. Tavoitteena voi olla poistaa kohinaa, terävöittää yksityiskohtia, säätää väritasapainoa, korjata valotusongelmia tai lisätä taiteellisia efektejä. Menetelmiä käytetään laajalti valokuvauksessa, lääketieteellisessä kuvantamisessa, teollisessa tarkastuksessa ja tieteellisessä tutkimuksessa.

Yksi yleisimmistä menetelmistä on kohinanpoisto, joka pyrkii vähentämään satunnaista pikselihäiriötä, joka voi heikentää kuvan selkeyttä. Terävöitys puolestaan parantaa kuvan reunojen kontrastia, tehden yksityiskohdista erottuvampia. Värien korjaus voi sisältää valkotasapainon säätämistä tai värikylläisyyden muuttamista, jotta kuvat näyttäisivät luonnollisemmilta tai niille haluttu ilme. Valotuksen säätö on toinen perustavanlaatuinen tekniikka, jolla voidaan korjata liian tummia tai liian kirkkaita kuvia.

Kehittyneempiä kuvanparannusmenetelmiä ovat muun muassa epäselvyyden poisto, joka yrittää korjata kameran liikkeestä tai epätarkkuudesta johtuvia virheitä, sekä kuvan segmentointi, jossa kuva jaetaan eri osiin tunnistusta tai analyysiä varten. Monet näistä menetelmistä perustuvat matemaattisiin algoritmeihin ja niitä toteutetaan erilaisilla ohjelmistoilla, kuten Adobe Photoshop, GIMP tai erikoistuneilla kuvankäsittelyohjelmistoilla. Kuvanparannus on usein iteratiivinen prosessi, jossa eri menetelmiä sovelletaan yhdistelmänä parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi.