Kustannusluokitus

Kustannusluokitus on johdon laskentatoimen peruskäsitteisiin kuuluva prosessi, jossa kustannukset jaotellaan erilaisten käyttötarkoitusten ja analyysin tarpeiden mukaan. Sen tavoitteena on tuottaa selkeä kuva kustannuksista, mikä tukee budjetointia, kustannuslaskentaa, hinnoittelua sekä päätöksentekoa.

Yleisiä jaotteluja ovat kustannusten käyttäytymisen mukaan muuttuvat kustannukset ja kiinteät kustannukset sekä kustannusten reitityksen mukaan suorat kustannukset (esimerkiksi raaka-aineet ja suora työ) ja epäsuorat kustannukset (yleiskustannukset, hallinto). Tuotantoon liittyvät kustannukset jaetaan usein tuotantokustannuksiin (materiaali-, työ- ja valmistusyleiskustannukset) sekä ei-tuotantokustannuksiin (myynti-, hallinto- ja muut yleiskustannukset).

Kustannusluokitusta käytetään myös ajankohdan mukaan: ajanjaksokustannukset sekä varastoituvat kustannukset, joita käsitellään varastoinnin yhteydessä. Lisäksi voidaan erottaa pääomakustannukset, joita voidaan aktivoida projektikustannuksiksi tai investointeihin liittyviksi kustannuksiksi, sekä kulut, jotka kirjataan suoraan kuluksi.

Keinot ja menetelmät: perinteinen kustannuslaskenta sekä aktiviteettiperusteinen kustannuslaskenta (ABC) hyödyntävät kustannusluokitusta siten, että kustannusarvot kohdistuvat oikeisiin tuotteisiin, toiminnoihin ja vastuualueisiin.

Kustannusluokitus on dynaaminen ja sen tarkkuus sekä käyttötarkoitukset voivat vaihdella organisaation mukaan, mutta se tukee parempaa kustannusten hallintaa ja päätöksentekoa.