Kustannuskuorma

Kustannuskuorma on taloudellinen käsite, joka kuvaa kustannusten jakautumista ja sitä, kenelle ne lopulta kohdistuvat. Se tarkoittaa käytännössä sitä, kuinka suuria kustannuksia jokin hanke, politiikka, tuote tai palvelu aiheuttaa ja kenelle ne syntyvät.

Käyttökonteksteja ovat yritysmaailma, julkinen sektori ja kotitaloudet. Esimerkiksi sääntelyn kustannuskuorma kertoo, miten määräykset ja velvoitteet vaikuttavat yritysten kustannuksiin sekä miten osat näistä kustannuksista jakautuvat veronmaksajien, yritysten tai asiakkaiden kesken. Kotitalouksien kustannuskuorma voi tarkoittaa ostosten ja muiden elinkustannusten osuutta käytettävissä olevasta tulosta.

Mittaaminen ja lähestymistavat: kustannuskuorma voidaan ilmaista suhteessa kokonaiskustannuksiin tai per yksikkö. Tavoitteena on usein arvioida, miten kustannukset jakautuvat eri toimijoiden kesken. Käytettyjä menetelmiä ovat kustannuslaskenta, jakoperusteet (esimerkiksi toimintoperusteinen kustannusjakaminen), sekä kokonaiskustannusanalyysi ja kustannussäästövaikutusten arviointi.

Käytännön vaikutukset: kustannuskuorman arviointi voi vaikuttaa päätöksentekoon, kilpailukykyyn ja oikeudenmukaisuuteen. Esimerkiksi verotuksen, tukien tai säädösten muutos voi muuttaa kustannuskuorman jakautumista sekä sitä, kuka lopulta kantaa suurimman osan kustannuksista.

Esimerkki: ympäristövaatimukset voivat lisätä valmistuskustannuksia, mutta kustannukset voivat siirtyä kuluttajille korkeammina hintoina tai vaihtoehtoisesti kannustimia käyttämällä kohdistua kustannuksia toisin. Lisätietoja kustannuskuormasta löytyy taloustieteellisistä lähteistä sekä hallinnon kustannusten arvioinnin ohjeista. Katso myös kustannuslaskenta, kustannusjakautuminen ja kustannusten siirtovaikutus.