Kustannushyötyarvioinneissa

Kustannushyötyarvioinneissa on tarkoitus arvioida hankkeen tai politiikan taloudellista kannattavuutta vertaamalla sen kokonaiskustannuksia ja hyötyjä. Arvioinnissa otetaan huomioon sekä rahalliset että ei-rahalliset tekijät, ja pyritään tuottamaan mahdollisimman objektiivinen ja vertailukelpoinen kokonaiskuva. Arvioinnin perusteet perustuvat usein teoreettisiin malleihin, kuten investointianalyysiin, elinkaarikustannuksiin ja hyötytiedonsolutioihin. Itsenvälitteinen arviointi voi sisältää esimerkiksi diskontattujen kassavirtojen (DCF) mittaamista, jonka avulla nykypäivän rahamäärä korotetaan vastaamaan kuluun tai hyötyyn liittyviä nykyarvioita.

Kirjastojen ja maaseudun infrastruktuurin kehittämisessä kustannushyötyarvioinnit sisältävät usein myös järjestelmällisen riskianalyysin. Tämä mahdollistaa varmuuden varmistamisen siitä, että nottisesti mitattu kustannus rahoittuu ja että projektin toteuminen on järkevää sekä paikallisten että valtavirtakysymysten kannalta. Kustannushyötyarvioinnin keskeinen tarkoitus on auttaa päättäjiä tekemään päätöksiä käytännön resurssien jakamisesta. Suhteleva tapa näkökulmien ja ehkä erilaisen vuorovaikutuksen aloittelijoiden kannalta muodossa, johon kustannustehokkuuden mittaaminen korostuu enemmänkin kuin julkisen arvon esittämistä. Arvioinnissa käydään läpi myös budjettikumppanuuksia ja median näyttäminen, jotta lue ja luottaa siihen.

Kustannushyötyarvioinnit ovat erittäin hyödyllisiä erityisesti suurissa ja pitkäaikaisissa projekteissa, koska ne tukevat päätöksentekoa dataan perustuen. Ne tukevat myös luottamusta organisaatioiden sisällä ja ulkopuolisissa sidosryhmissä.