Kuparipinnoitettua

Kuparipinnoitettua tarkoittaa esinettä tai materiaalia, jonka pintakerros on kuparia. Pinnoitus parantaa pinnan sähkönjohtavuutta ja lämmönjohtavuutta sekä juotettavuutta ja joidenkin ympäristö-olosuhteiden kestävyyttä. Kuparin pinnoittaminen voidaan toteuttaa useilla menetelmillä riippuen pohja-aineesta ja halutusta pinnoitteen paksuudesta.

Yleisimmät menetelmät ovat elektrolyyttinen kuparipinnoitus (elektroplointi) sekä elektrolyyttivapaa kuparin pinnoitus (elektroless). Pohja-aine voi olla terästä, alumiinia, muovia tai komposiitteja, ja tartuntakyvyn parantamiseksi voidaan käyttää väliaikaisia tai pysyviä adheesiokerroksia. Pinnoitteen paksuus on tyypillisesti muutamasta mikrometreistä useisiin kymmeniin mikrometreihin.

Sovellukset vaihtelevat, mutta kattavat muun muassa elektroniikan: kuparipinnoitteita käytetään johtimina, liitoksina ja PCB-pinnoitteina sekä korroosionkestävyyden ja lämpöjohtavuuden parantamisessa. Teollisuudessa niitä käytetään myös osakokonaisuuksissa, joissa tarvitaan hyvää sähkön- tai lämmönjohtavuutta.

Ominaisuudet ja rajoitteet: etuja ovat erinomainen sähkön- ja lämmönjohtavuus sekä kohtuullinen kustannus ja hyvä juotettavuus. Haasteita ovat kuparin pinnan tummumisen ja hapettumisen mahdollisuus sekä pinnoitteen kuluminen tai halkeilu, mikä voi paljastaa pohja-aineen. Joillakin alustoilla pinnoitus vaatii erityisiä esikäsittelyjä.

Kuparipinnoitus on yleinen pintakäsittely sekä elektroniikassa että teollisissa sovelluksissa. Kehitys keskittyy ohuempiin pinnoitteisiin, parempaan kiinnittyvyyteen ja lisääntyneeseen kestävyyteen kemiallisissa ja mekaanisissa olosuhteissa.