Kuormituslaskelmissa

Kuormituslaskelmissa tarkoitetaan prosessia, jossa määritetään ja yhdistetään ne voimat, momentit ja muut kuormat, jotka vaikuttavat rakenteeseen tai tekniseen laitteeseen. Tavoitteena on varmistaa rakenteen turvallisuus sekä palvelukyky koko sen elinkaareen. Kuormituslaskelmat ovat keskeinen osa rakennesuunnittelua, rakennus- ja koneen suunnittelua sekä käytännön laskentaprosesseja.

Kuormituslajit ja esimerkit voivat sisältää pysyviä kuormia (dead load), käyttö- tai elämälle altistuvia kuormia (live load), sekä ympäristötekijöistä johtuvia kuten lumenkuorma ja tuulikuorma. Lisäksi huomioidaan mahdolliset maanjäristys- tai muut dynaamiset kuormat sekä toistuvat ja satunnaiset kuormat. Eri tilanteissa kuormien merkitystä arvioidaan rakenteen käyttökielen mukaan ja lisäksi voidaan huomioida harventuneet kuormat, isku- tai kiertymiskuormat.

Laskentamenetelmät perustuvat kuormitusyhdistelmiin ja mahdollisesti dynaamiseen analyysiin. Yhdistämisessä sovelletaan kertoimia ja huomioidaan kuormien tilastollinen vaihtelu sekä lujuus- ja jäykkyysvaatimukset. Europrojecteissa käytetään yleisesti Eurokoodien mukaista lähestymistapaa, joka määrittelee perusalaiset kuormat, yhdistelmät sekä tarkastelutavat rakenteen lujuuden ja käyttöominaisuuksien varmistamiseksi.

Standardit ja ohjeistukset: Suomessa kuormituslaskelmat noudattavat eurokoodien EN 1990–EN 1999 -perusperiaatteita sekä maiden lisäohjeita. Käytännössä valitaan soveltuvat kuormituslajit, kerroin ja yhdistelmäkuormat kohteen mukaan, ja lopuksi tulokset dokumentoidaan suunnitteludokumentaatiossa sekä piirustuksissa.