Kriisialueilla

Kriisialueilla tarkoitetaan alueita, joilla ihmisillä on äärimmäinen epävarmuus ja peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon, veden, ruoan ja suojan, saatavuus on heikentynyt tai katkennut. Tällöin kaupungit tai maaseutu voivat olla turvallisuusriskien, väkivallan tai infrastruktuurin romahduksen kohteita. Kriisialueille tyypillistä on väestön pakkoliike, terveys- ja ravitsemusongelmien lisääntyminen sekä hallinnon ja oikeusvaltion toiminnan heikkeneminen.

Kriisialueet syntyvät usein aseellisen konfliktin, väkivallan, pakolaiskriisien sekä suurten luonnonkatastrofien yhteisvaikutuksesta. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärimmäiset sääilmiöt voivat lisätä jo ennestään epävarmaa tilannetta. Pitkään jatkuvat kriisit voivat johtaa avun pääsyn alueelle vaikeutumiseen ja tilanne monimutkaistuu.

Humanitaarisen avun tilanne ja toimet kohdistuvat sekä kansainvälisiin että paikallisiin toimijoihin, kuten YK:n järjestöihin, Maailman ruokaohjelmaan, Maailman terveysjärjestöön ja Punaisen Ristin liikkeeseen. Toiminta nojaa humanitaarisiin periaatteisiin: ihmisarvon kunnioittamiseen, puolueettomuuteen, neutraaliuteen ja riippumattomuuteen. Avun jakaminen, terveydenhuollon ja vesihuollon ylläpito sekä suojelun takaaminen ovat keskeisiä tehtäviä.

Tilannearviointi ja toiminta perustuvat tiedon keruuseen sekä mittareihin kuten ruokaturvan luokituksiin, terveys- ja logistiikkamatriiseihin sekä väestön liikkeiden kartoitukseen. Näiden tietojen avulla suunnitellaan prioriteetit, koordinoidaan toimet ja seurataan kehitystä. Kriisialueiden tila voi muuttua nopeasti, mikä edellyttää jatkuvaa riskienhallintaa ja joustavaa reagointia.