Kotikissoja

Kotikissoja ovat kotitalouksissa pidettyjä kissoja, jotka kuuluvat Felis catus -lajiin. Niitä pidetään yleisesti lemmikkeinä ja seurana ympäri maailmaa. Kotikissat voivat elää sekä sisätiloissa että rajatusti ulkona, ja ne ovat sopeutuneet monenlaisiin asuinoloihin.

Kotikissat ovat geneettisesti peräisin villikissoista (Felis silvestris lybica), ja domestikaation alku ajoittuu Lähi-idän alueelle noin 9 000 vuotta sitten. Näistä kissoista on kehittynyt monia domestikoituneita yksilöitä, jotka ovat levinneet ihmisten mukana kaikkialle.

Kotikissat ovat yleensä itsenäisiä, mutta voivat muodostaa kiintymyssuhteita ihmisiin ja perheeseen. Viestintä tapahtuu äänellä ja kehon kielellä: kehräys, mauku ja ilmeiden kautta. Ne ovat usein uteliaita ja leikkisiä, mutta vieraita kohtaan voivat olla varautuneita.

Ravinto ja terveys: Kotikissat ovat lihansyöjiä ja tarvitsevat proteiinipitoista ruokaa sekä riittävästi vettä. Yleisimmät terveysongelmat ovat hammas- ja ientulehdukset, ylipaino sekä munuaisten tai kilpirauhasen toiminnan häiriöt. Säännöllinen eläinlääkärikäynti, rokotukset sekä hampaiden hoito edistävät terveyttä.

Elinympäristö ja hyvinvointi: Sisäkissat tarvitsevat virikkeitä, kiipeilypuita sekä raapimapuita sekä säännöllistä leikkiä. Ulkoilu lisää riskejä, kuten liikenne ja tartuntataudit, joten monet perheet yhdistävät turvallisen ulkoilun sisätilojen rikastuttamiseen. Mikrosiru ja tunnisteet auttavat löytämään kadonneen kissan.

Reproduktio ja hoito: Naaras tiinehtyy noin 63–66 päivää, ja pentue vaihtelee koossa. Kastrointi eli sterilointi on yleinen toimenpide ei-toivottujen pentujen ehkäisemiseksi sekä käyttäytymisen hallitsemiseksi.