Kosketustunnistusta

Kosketustunnistusta on teknologian ala, jossa havaitaan ja tulkitaan kosketusta tai sormen läsnäoloa sensoreiden avulla. Keskeisiä tunnistusperiaatteita ovat kapasitanssi-, resistiivinen-, piezoelektrinen sekä optinen ja ultraääninen tunnistus. Kapasitanssisensorit mittaavat muuttunutta sähköistä kenttää, kun sormen lähestyminen tai kosketus muuttaa laitteen kapasitanssia. Resistiviset anturit koostuvat kahdesta johtavasta kerroksesta, joiden välinen paine sulkee sähköisen yhteyden. Piezoelektriset anturit tuottavat sähköisen signaalin paineesta. Optiset järjestelmät käyttävät valoa tai infrapunatekniikkaa sekä kuvantamistekniikoita kosketuksen havaitsemiseen. Ultraäänisensorit mittaavat akustista vasteaikaa tai heijastunutta signaalia, jota voidaan käyttää kosketuksen tunnistamiseen.

Sovelluksia ovat älypuhelimet ja muut kosketusnäytöt, kioskit, teollisuusautomaatio sekä robotiikka ja lääketieteelliset laitteet. Teknologioiden etuja ovat esimerkiksi suuri herkkyys ja monipuolinen käyttökapasiteetti kapasitanssisissa näytöissä sekä osoittimesta riippumattomat ratkaisut resistiivisissä sensoreissa; piezoelektriset ja optiset ratkaisut voivat tarjota ohuita, nopeita ja paineherkkiä ratkaisuja. Rajoitteita ovat kosteudenkestävyys, tarve tarkalle asennuksille sekä kustannukset. Tulevaisuudessa kehitys suuntautuu joustaviin, läpinäkyviin ja kestäviin sensoreihin sekä järjestelmiin, joissa useiden tunnistusperiaatteiden yhdistäminen mahdollistaa entistä monipuolisemman kosketustunnistuksen.