Korotukset

Korotus tarkoittaa määrän, tason tai arvon nostamista. Sana kattaa erilaiset tilanteet, joissa jotakin arvoa lisätään: palkankorotus, eläkekorotus, hinnankorotus ja korkojen korotus ovat yleisiä esimerkkejä. Korotukset voivat koskea yksittäistä henkilöä, yritystä tai laajempaa taloutta.

Käytännössä korotuksia toteutetaan eri tavoin. Palkankorotukset voivat syntyä työehtosopimusneuvotteluissa tai liittojen ja työnantajien välisissä neuvotteluissa. Eläkekorotukset voivat perustua indeksikorotukseen tai valtion päätöksiin. Hinnankorotukset ovat markkinaperusteisia ja johtuvat tuotantokustannuksista, kysynnästä sekä kilpailutilanteesta. Korkojen korotukset taas voivat johtua rahapolitiikasta, jolloin keskuspankki nostaa ohjauskorkoa inflaation hillitsemiseksi, tai rahoituslaitoksen omasta harkinnasta.

Osa korotuksista on automaattisesti sidoksissa indeksiin, jolloin ne ovat indeksikorotuksia. Esimerkiksi eläkkeet ja tiettyjen etuuksien tasot voivat nousta kuluttajahintaindeksin mukaan. Tällainen järjestelmä pyrkii säilyttämään ostovoiman vastaten inflaatiota.

Kokonaisuudessaan korotukset vaikuttavat sekä yksilöiden talouteen että yritysten kustannuksiin, ja niiden tasapainon sekä oikeudenmukaisuuden varmistaminen on usein talous- ja palkkajohtoisessa keskustelussa keskeistä.