Korkomarkkinoiden

Korkomarkkinat ovat pääomamarkkinoiden osa, jossa liikkeeseen lasketaan ja kaupataan velkakirjoja sekä muita korkosidonnaisia instrumentteja. Markkinat kattavat julkisen sektorin sekä yksityisen sektorin rahoituksen, ja toimijoihin kuuluvat valtiot, kunnat, yritykset, pankit, sijoitus- ja eläkevakuutusyhtiöt sekä yksityissijoittajat. Korkomarkkinoiden tavoitteena on rahoituksen hankkiminen sekä korkiriski- ja likviditeettien hallinta sekä tuoton hakeminen sijoittajille.

Instrumentteihin kuuluvat pääasiassa valtion velkakirjat, yrityslainat ja kuntavelkakirjat sekä katetut velkakirjat sekä muut vakuudelliset ja rakenteelliset velkainstrumentit. Velkakirjojen maturiteetit voivat olla sekä lyhyitä että pitkäkestoisia, ja tuotto muodostuu markkinakoron, luottoriskin ja markkinaympäristön perusteella.

Markkinoilla on ensiasema eli primäärimarkkinat, jossa velkakirjat lasketaan liikkeeseen, sekä sekundaarimarkkinat, joissa velkakirjoja vaihdetaan kaupankäyntiin. Hintojen ja tuottojen kehitystä ohjaavat korkokäyrä, inflaatio-odotukset, luottoriskin näkymät sekä likviditeetti.

Regulointi ja riskit: Korkomarkkinoita valvovat kansalliset viranomaiset sekä eurooppalaiset ja kansainväliset säädöt; luottoluokitukset, läpinäkyvyys ja raportointi. Keskeiset riskit ovat korkoriski, luottoriski sekä markkinariski ja reinvestointiriski.

Rooli Suomessa: Suomi kuuluu euroalueeseen, ja korkomarkkinat ovat vahvasti sidoksissa Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaan sekä eurooppalaiseen velkakirjamarkkinatoimintaan. Liikkeeseenlaskijat, kuten valtiot, kunnat ja yritykset, sekä sijoittajat käyttävät markkinoita rahoituksen hankkimiseen ja riskien hajauttamiseen.