Korkeusasteikon

Korkeusasteikko on kartografian, geodesian ja rakennustekniikan käsite, jolla tarkoitetaan tapaa esittää maaston tai rakenteiden korkeus suureesta eroavaisuudesta riippumatta. Se kuvaa, millä tavalla korkeus huomioidaan kahdenulotteisessa kartassa, kolmiulottoisessa mallissa tai suunnitteludokumentaatiossa. Korkeusarvot ilmoitetaan yleisimmin metrin tai jalka mittayksikköinä, ja ne perustuvat referenssiin, kuten mean sea leveliin (keskialueen merenpinnan tasoon) tai muuhun vertailudatumiin.

Korkeusasteikkoa käytetään useissa yhteyksissä. Kartoituksessa ja topografiassa korkeusarvot ilmenevät kontuuriviivoina, värirakenteina ja varjostuksina, jotka auttavat hahmottamaan maaston kolmiulotteisuutta. Digitaalissa elevaatio-malleissa (DEM, digital elevation model) korkeus arvot ovat määrätietoketjussa rasterimuodossa, mikä mahdollistaa kolmiulotteisen visualisoinnin ja analyysin. Eri datuumien ja mittayksiköiden käytöllä on tärkeä merkitys, sillä se vaikuttaa korkeuserojen mittasuhteisiin ja vertailtavuuteen.

Käytännössä korkeusasteikolla voidaan haluttaessa säätää myös vertikaalista korostusta, niin kutsuttua korkeusvakioa tai korkeusvenymää, etenkin maaston vaikutusten korostamiseksi kartassa. Tämä tarkoittaa, että samanlaisen tasapinnan sisällä korkeuseroja voidaan esittää eri tavalla, riippuen siitä, kuinka suuria korkeuserot halutaan korostaa visuaalisesti.

Korkeusasteikko liittyy läheisesti myös rakennushankkeisiin, hydrologiaan, maankäyttöön ja ympäristöanalyysiin, koska oikea korkeusdata varmistaa oikean mittakaavan, suunnittelun turvallisuuden ja riskien arvioinnin. Tämä termi kattaa sekä klassisen kartografian että nykyaikaiset 3D-mallit ja digitaalisen maastakuvan tuotannon.