Korkeapaineisilla

Korkeapaineisilla viittaa sääilmiöihin ja alueisiin, joissa ilmanpaine maanpinnalla on korkeampi kuin ympäröivillä alueilla. Suomessa ja meteorologiassa termiä käytetään kuvaamaan korkea­paineen aluille muodostuvaa sääjaksoa, jonka keskuksissa ilman laskeutuu ja sää pysyy vakaana useita päiviä.

Ominaisuudet ja vaikutukset ovat tyypillisiä: korkeapaineen keskuksessa sade- ja pilvisyys vähenevät, ilmamassa laskeutuu ja ilma kuivuu. Tämä johtaa poutaiseen taivaaseen, selkeyteen tai kevyesti pilvisyyteen sekä usein heikkoon tai kohtalaiseen tuuleen. Yöaikaan kirkkaat taivaavaiset olosuhteet voivat aiheuttaa radiatiivista jäähdytystä ja kylmenemistä etenkin sisämaassa.

Synty ja dynamiikka: korkea­paine muodostuu, kun ilmakehä stabiloituu ja ilmanpaine nousee keskukseen. Ilmavirrat pyörivät keskusta ympärillä; pohjoisella pallonpuoliskolla kiertoliike on myötäpäivään. Suuremmilla alueilla korkea­paine voi estää matalapaineiden etenemisen tai muuttaa niiden reittejä, mikä johtaa pitkäkestoisiin sääjaksoihin, kuten poutaisiin talvi- tai kesäsääjaksoihin.

Vaikutukset ja esiintyminen: korkea­paineen alueet tuovat usein vakaata säätä ja mahdollistavat turvalliset sääolosuhteet liikenteelle, rakentamiselle ja maataloudelle. Sateet pysyvät poissa, mutta rajoitetumpi sumu ja tihkusade voivat esiintyä öisin tai rannikkoseuduilla. Laajemmat korkea­paineet voivat myös muuttaa alueellista ilmastoa ja ilmavirtoja pitkällä aikavälillä.

Esimerkit ja huomioita: maailmanlaajuisesti tunnettuja korkea­painealueita ovat Azoreiden korkea ja Siperian korkea, joiden laajat painerajat vaikuttavat sään etenemiseen eri alueilla. Ennusteissa korkea­paineen liikkeet ja paineen vaihtelut ovat keskeisiä tekijöitä, joihin pyritään mallintamaan havainnoilla ja ilmamassojen analyyseilla.