Korjausilmiöihin

Korjausilmiöt ovat puheen aikana tapahtuvia korjaus- tai selvennyssuorituksia. Tämä termi kattaa sekä itsensä korjaamisen että toisen aloittamat korjaukset ja ilmaisee vuorovaikutuksessa syntyviä tilanteita, joissa puhetta täsmennetään, tarkennetaan tai korvataan. Korjausilmiöihin viitataan usein keskustelun analysoinnissa, ja ne nähdään keinoina ylläpitää ymmärrettävyyttä sekä varmistaa puheen tarkoituksen ja rakenteen selkeys.

Tyypit ja mekanismit voivat vaihdella. Yleisimpiä ovat itse-aloitettu korjaus (self-initiated repair) sekä toisen aloittama korjaus (other-initiated repair). Korjausmuotoja ovat muun muassa toisto, korvaus (vaihtaminen), poisto (poistaminen tai peruminen), lisäys sekä tarkennus tai muutoksen tekeminen. Korjausilmiöitä esiintyy sekä arkisessa, spontaanissa puheessa että suunnitelmallisemmissa keskusteluissa, ja ne voivat tapahtua levittäytyen lauseen eri osiin tai koko virkkeeseen asti.

Tutkimus ja sovellukset korjausilmiöihin ovat keskeisiä keskustelun rakentumisen sekä vuorovaikutuksen sujuvuuden ymmärtämisessä. Analyysi perustuu usein litteroiduihin puheaineistoihin sekä video- tai ääniteineen keskusteluihin. Tutkijat tarkastelevat sekä kontekstikohtaisia eroja että kielenoppimisessa sekä monikielisissä vuorovaikutuksissa ilmenemistä, sekä sitä, miten korjaus toimii yhteisymmärryksen ja yhteisen suunnan säilyttämiseksi.

Käytännön huomioita korjausilmiöistä ovat esimerkiksi niiden rooli vuorovaikutuksessa, miten ne voivat heijastaa puheen suunnittelua ja reaaliaikaista kielenkäyttöä sekä miten eri puhujat kohdistavat korjauksia vastavuoroisesti tai opettavaisesti. Niiden tutkimus avaa näkymiä kielitaidon kehittymiseen sekä vuorovaikutukselliseen kompetenssiin.