Korjausalgoritmeja

Korjausalgoritmeja käytetään tunnistamaan ja korjaamaan virheitä digitaalisessa tiedonsiirrossa tai tallennuksessa. Kun dataa siirretään tai tallennetaan, häiriöt voivat aiheuttaa bitteihin virheitä, eli bittejä voi muuttua nollasta ykköseksi tai päinvastoin. Korjausalgoritmit mahdollistavat näiden virheiden havaitsemisen ja usein myös korjaamisen ilman, että dataa tarvitsee lähettää uudelleen.

Yleisimpiä korjausalgoritmeja ovat erilaiset koodausmenetelmät. Yksinkertaisimmillaan ne lisäävät ylimääräistä redundanttia tietoa alkuperäiseen dataan. Vastaanottopäässä tätä redundanttia tietoa käyttämällä voidaan verrata sitä alkuperäiseen dataan ja päätellä, onko virheitä tapahtunut ja missä ne sijaitsevat. Tämän jälkeen virheelliset bitit voidaan korjata.

Edistyneemmät korjausalgoritmit, kuten Reed-Solomon-koodit tai LDPC-koodit, pystyvät korjaamaan useampia virheitä ja ovat siksi tehokkaampia. Niitä käytetään laajalti esimerkiksi CD- ja DVD-levyissä, satelliittiviestinnässä, mobiiliverkoissa ja muistijärjestelmissä, joissa datan luotettavuus on kriittistä. Korjausalgoritmien valinta riippuu sovelluksen vaatimuksista, kuten tarvittavasta virheensietokyvystä, laskentatehosta ja tiedonsiirtonopeudesta.